Matkaan kohti hustain kansallispuistoa lähdin perjantaina yhdessä puiston työntekijöiden kanssa. pieneen 10 hengen bussiin ahtautui yllätyksekseni 18 henkilöä, voin sanoa: Matkalla oli tiivis tunnelma. Tietenkin pikkuinen tyttö nukahti syliini ja niiden muutaman tauon aikana, joita oli, ei Laurila päässyt pissille, eikä röökille.

Seuraavana aamuna suuntasin katseen kohti villihevosten laiduntamia aroja, sain kuskiksi saman kaverin, joka ajoi meidät puistoon.

Yllä se snadi dösä, millä "kiidettiin" (yli 3 timmaa, alle 150km) Hustain alueelle.

kieltämättä maisemat olivat kuin värityskirjasta, valo taittuu upeasti eri vuorokauden aikoina puiston luontoon.

ja näkyihän niitä hevosiakin hyvän oppaan avustuksella.

Nyt on nähty maailman ainoat villihevoset niiden aidossa oikeassa ympäristössä. aika vaikuttava kokemus, suosittelen ehdottomasti piipahtamista puistossa, mikäli tulette Mongoliaan.